tiistai 21. maaliskuuta 2017

Välimerellinen riisipilahvi - resepti uutuuskirjasta

Olin ylen onnellinen, kun kustantaja lähestyi minua Andalusian auringossa Kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin kirjalla. Postipoika onnistui valitsemaan kirjan kantopäivän loistavasti. Palasin samana päivänä lyhyeltä työmatkalta. Väsyneenä, mutta onnellisena kääriydyin torkkupeittoon, ja aloin selailla kirjaa. Mielenkiinnolla odotin, mitä kirja pitää sisällään, vaikka olin aktiivisesti seurannut sen valmistumista kirjan facebook-sivulta.



Andalusian auringossa. Kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin


Olen keittokirjojen suurkuluttaja. Viime vuosina taktiikakseni on muodostunut lainata kirja kirjastosta, ja vasta tutustumisen jälkeen, jos siltä on tuntunut, olen hankkinut kirjan itselle. Tämä onnistuu hyvin koska kotikirjastossa on asiansa tunteva informaatikko ja uutuuskirjoja on hyvin lainattavissa. Myönnettävä on, että kovin moni lainaamistani kirjoista ei ole päätynyt kirjahyllyyni. Usein kirjoissa on muutamia hyviä reseptejä, harvoissa kirjoissa on monta tai peräti kirjallinen reseptejä, jotka olisi valmis kokkaamaan. Andalusian auringossa -kirja on sellainen, josta riittää kokattavaa. Sen voisi kokata melkein kannesta kanteen.

On myös myönnettävä, etten ole koskaan käynyt Andalusiassa sen paremmin kuin Pohjois-Afrikassa tai Israelissakaan, mutta alueiden makumaailma on kiehtonut minua aina. Onnekseni kyseisten alueiden ruoka on viime vuosina ollut trendikästä ja siitä on voinut lukea lehdistä, kirjoita ja blogeista.  Myös monia matka- ja ruokaohjelmia on kuvattu kyseisillä alueilla. Näiden innoittamana olen vieraillut etnisissä ruokakaupoissa ja hankkinut mausteita ja raaka-aineita, joista olen koittanut tehdä ruokaa, sekä reseptien avulla, että rohkeasti intuitiolla. Silti to do-listallani on ollut monia ruokia, joihin löysin nyt vaivatta reseptit uunituoreesta kirjasta. Ensimmäisenä listalta saan yliviivata hummuksen, mutta siitä lisää tuonnenpana. Hassua, etten ole tullut sitä tehneeksi aiemmin.




hummus


Andalusian auringossa -kirja on loistavasti rakennettu ja taitettu. Erja Ariela Säkkisen vahvasta kulttuurien tuntemuksesta kertovat tiiviit, mutta informatiiviset esipuheet, joista saa arvokasta taustatietoa historiasta ja kulttuurista. Eihän ruokakulttuuri ole historiasta ja vallitsevista olosuhteista irrallinen ilmiö vaan monien osasten muuttuva summa. Kirjan lyhyet esipuheet johdattelevat lukijan milloin Pohjois-Afrikkaan, milloin Lähi-itään ja niin edelleen. Andalusian auringossa - kirja hemmottelee lukijaa kuvillaan, resepteillään ja pienillä tarinoillaan, jotka on kirjoitettu reseptien yhteyteen. Välillä huomasinkin lukevani vain pelkkiä tarinoita ja välillä havahduin selailemasta kirjaa pelkkiä kuvia katsellen. Kirjaan tutustuminen eteni vähän kuin suomalainen letkajenkka eteen-taakse-yks-kaks-kol.

Paitsi hyvin oivaltavasta rakenteesta ja taitosta Andalusian auringossa -kirjaa on kiittäminen toimivasta sisällysluettelosta, josta voi hakea reseptiikkaa sekä ruokien että raaka-aineiden mukaan. Sisällysluettelo on valitettavan harvoin keittokirjoissa oikeasti toimiva. Tässä kirjassa se vaikuttaisi olevan.

Andalusian auringossa -kirjan sivuista useampi on taitettu hiirenkorvalle. (Tiedän, paha tapa!) Monta reseptiä on  merkitty testaamisen arvoiseksi. Ensimmäiseksi valitsin helppoja reseptejä, jotka soveltuvat kiireiseen arki-iltaan, ja joiden arvelin maistuvan myös lapsille.  Oman perheen kesken onkin tapana kerääntyä useimpina iltoina yhteisen pöydän ääreen. Kunhan arjen kiireet antavan myöden ruokapöydän ympärille voisi kutsua joukon ystäviä, joiden kanssa yhdessä voisi lähteä kulinaristimatkalle, ja siten kunnioittaa kirjan ajatusta siitä, että ruoka ei ole vain ravintoa, se on rakkauden jakamista. Ystävien kanssa voi nauttia paitsi hyvästä ruuasta myös yhdessäolosta. 




Andalusian auringossa. Kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin



Tähän asti kirjasta on tullut testattua klassinen hummus. Valmistin hummusta ensimmäistä, vaan en viimeistä kertaa. Lisäkkeeksi olen keitellyt Välimerellistä riisipilahvia. Musakhan innoittamana valmistin kanaa karamellisoidulla sipulilla, jonka rohkeasti yhdistin riisipilahviin. Perjantai-illaksi on sherry on hankittuna, mutta simpukat puuttuvat. Tarkoitus on laittaa Andalusian auringossa -kirjan reseptillä espanjalaisia simpukoita. Makupaloina teille ajattelin kirjoitella Välimerellisen riisipilahvin reseptin. Koin nimittäin ahaa-elämyksen. Arkisesta kanaa ja riisiä -ateriasta saa aika pienellä vähän erilaista ja uutta.




Andalusian auringossa. Kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin, riisi, pilhvi, lisäke



*

Välimerellinen riisipilahvi

4 annosta

1 sipuli hienonnettuna
0,3 dl miedon makuista oliiviöljyä
0,5 tl korianterinsiemeniä jauhettuna
1 tl juustokuminaa
1 tl kurkumaa
2,5 dl basmatiriisiä
1,5 dl keltaisia rusinoita
5 dl kasvislientä
50 g pinjansiemeniä
suolaa

kourallinen hienonnettua minttua ja persiljaa

Kuullota hienonnettua sipulia öljyssä kattilassa. Lisää mausteet ja muutaman minuutin päästä riisi. Anna paahtua välillä sekoittaen, kunnes jyvät alkavat saada vähän väriä ja tuoksu muuttuu pähkinäiseksi. Tähän kuluu viitisen minuuttia. Lisää joukkoon rusinat ja kanaliemi. Vähennä lämpöä ja anna riisin hautua kannen alla, kunnes neste on imeytynyt. Riisistä riippuen aikaa kuluu 10-15 minuuttia.

Nosta kattila liedeltä, sekoita ja lisää pinjansiemenet ja yrtit. Jätä tekeytymään vähäksi aikaa. Tarkista maku ja lisää suolaa tarpeen mukaan. 

Tarjoile esimerkiksi kanan lisukkeena.

*

Riisipilahvi oli niin maistuvaa ja värikästä, että se kelpaisi ruuaksi sellaisenaan. Kuullotin sipulit ja mausteet huolella ja ajan kanssa, sillä riisi oli päässyt loppumaan. Vaikka mies kävi kiitettävän nopeasti lähikaupassa hakemassa basmatia, sipuli ja mausteet kuullottuivat öljyssä useita minuutteja. Kotona oli minttua ja persiljaa, mutta yrtiksi voisi lisätä tai käyttää edellämainittujen sijaan myös korianteria.



Andalusian auringossa. Kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin, riisi, pilhvi, lisäke



Andalusian auringossa ansaitsee paikkansa keittokirjahyllyssäni. Se onnistui pyrkimyksessään tuoda iloa ja inspiraatiota. Uskon, että kirjan resepteillä valmistetuilla ruuilla kestitään tulevan kevään ja kesän kuluessa ystävät jos toisetkin. Kun pilahvin maku vielä suussani suljen silmät, näen lämpimän kesäillan, kuuman grillin, notkuvan ruokapöydän ja niin paljon vieraita, että osa tuoleista on sisältä terassipöydän ympärille kannettuja. Ja arvaa mitä kuulen? Kuulen puheen sorinaa, lasien kilinää ja haarukoiden ja veitsien kolinaa, naurua ja pelkkää iloa.


Kirja on saatu arvostelukappaleena  kustantajalta

4 kommenttia:

  1. Olet saanut jo käsiisi vuoden parhaimman ja kauniimman ruokakirjan - söisin ihan mitä tahansa tuosta kirjasta. Riisipilahvi vaikuttaa juuri sellaiselta, jota voisi käydä kylmänäkin jääkaapilla nautiskelemassa :) Ihana aurinkoista päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja oli täynnä uusia makuja ja uusia ruokia. Lähes tulkoon kaikki raaka-aineetkin olivat sellaisia, joita on saatavilla tavallisista hyvin varustelluista ruokakaupoista.

      Poista
  2. Ihana että teillä on tykätty <3 Ihanhan tässä liikuttuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Huomenna jatketaan espanjalaisilla simpukoilla!

      Poista