torstai 15. syyskuuta 2016

Kanttarellipiirakka pähkinöillä ja mustatorvisienillä vahvistettuna

Minun sienivuoteni alkoi hyvin. Löysin ensimmäisen sienen jo toukokuussa. Sieni oli tuntematon. Tutkiskelun jälkeen se paljastui loistavaksi ruokasieneksi. Kotipihassa kasvoi huhtasieni. No, sieni oli ainoa lajiaan, joten se jäi sijoilleen kasvamaan. Jospa ensi keväänä pihassa olisikin kaksi huhtasientä! Kanttarelleja ja lampaankääpiä on löytynyt tänä vuonna hurja määrä, ja ensimmäistä kertaa koskaan löysin myös mustatorvisieniä. Onnellinen sattuma, kuten usein sienten kanssa on. Metsässä kävellessä jotain tulee vastaan. Tänä kesänä kanttarelleja on löytynyt tosi hyvin. Kanttarellit ovat miedon makuisina ihan parhaita mielestäni sellaisenaan tai sipulin kanssa paistettuna. Tällä kerralla tein kanttarelleista piirakkaa:






*

Kanttarellipiirakka


Pohja

125 g voita
1 dl perunahiutaleita
2 dl hiivaleipäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kylmää vettä

Täyte

sipuli
nokare voita
loraus öljyä
vajaa litra kanttarelleja
pari kourallista kuivattuja mustatorvisieniä
tuoretta persiljaa
2 rkl suolapähkinöitä
2 rkl paahdettuja cashewpähkinöitä
2 rkl saksanpähkinöitä

purkki kermaviiliä
2 kananmunaa
150 g emmental-raastetta

suolaa
mustapippuria

Valmista pohja nyppimällä jauhot pehmeän voin sekaan. Lisää lopuksi kylmä vesi. Varo vaivaamasta liikaa. Laita taikina jääkaappiin lepäämään. Valmista sillä aikaa täyte.

Kuullota sipulia paistinpannulla öljy-voisekoksessa. Lisää pannulle sienet. Mausta suolalla ja pippurilla.

Taputtele taikina piirakkavuoan pohjalle. Lisää päälle sienet, pähkinät ja persiljasilppu sekä kermaviili, johon on sekoitettu kananmunat ja juusto. Myös kermaviiliseos kannattaa maustaa suolalla ja pippurilla. 

Paista 200 asteisessa uunissa vajaa puoli tuntia kunnes piirakka on kypsää ja pinta on saanut kauniisti väriä.

*


Usein tulee laitettua sienipiirakkaan kinkkua tai pekonia, mutta kasvisversiokin maistui oikein hyvältä. Sienet ja pähkinät ovat lyömätön yhdistelmä. Pähkinöistä tulee piirakkaan makua ja purutuntumaa. Kunhan saan suppilovahveroita piirakallisen verran, koitan miltä niiden kanssa maistuvat pinjansiemenet. Suu sanoisi, että kyllä maistuu!










Piirakkapohjani ohje on luottoresepti, jonka olen aikoinani bongannut Kodin kuvalehdestä. Piirakoiden täytteet vaihtuvat, mutta pohjan ohje on toiminut tosi hyvin kaikille suolaisille piirakoille, joita olen tämän pohjan päälle vääntänyt. Yleensä käytän piirakkapohjassa voita, mutta resepti on testattu myös leivontamargariinilla, ja silläkin onnistuu.

Paras kanttarelli-aika lienee ohi, mutta hyvällä tuurilla metsästä voi yhä löytää keltaista kultaa. Viime aikoina on ollut niin kuivaa, että sienet ovat metsässä pystyyn kuivaneita. Tähän väliin voisikin toivoa pieniä sateita, että saataisiin suppilovahveroita. Viime päivinä on kyllä kelvannut ihailla aurinkoisia ja kauniita maisemia, jotka ihan kotinurkillakin ovat taas niin erinäköiset ja -väriset kuin muutama viikko sitten.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti