torstai 18. syyskuuta 2014

Sieniä suolaan

Olen todella löytänyt sisäisen sienestäjäni tänä syksynä. Viime viikonloppuna vein kuopusta kaverille leikkimään sienimetsän suunnalle ja päätin, että sillä aikaa kun tytöt leikkivät, piipahdan metsässä. Aikomuksena oli hakea rouskuja suolattavaksi.
















No, ensin löysin lampaankääpiä, valtavasti lampaankääpiä. Päätin poimia vain ihan vähän, vain ihan parhaat. No kuusimetsän sammalikostahan niitä löytyi. Ihan vähän ei onnistunutkaan. Osa poimimistani lampaankäävistä jalostui illalla muhennokseksi, jota nautittiin broilerpekonirullien kanssa. Osan kiehautin omassa liemessään ja pakastin.

Tällaiselle aloittelevalle sienestäjälle lampaankääpä on turvallinen sieni. Sen voi sekoittaa oikeastaan vain typäskääpään, mutta viimeistään pannulla eron huomaa. Lampaankääpä muuttuu paistettaessa keltaiseksi, kun taas typäskääpä säilyttää värinsä. Miedonmakuista lampaankääpää onnistuu toisinaan ujuttamaan epäluuloisesti sieniin suhtautuvien lapsienkin ruokiin.

Rouskuja ei matkallani löytynyt älyttömästi. Eikä sellainen kuusimetsä tai mäntykangas olekaan parasta kasvuympäristö rouskulle. Tai kangasrouskuja oli pilvin pimein, mutta olin ajatellut poimivani vähemmän kitkeriä sieniä. Sen verran sentään löysin kävellessäni karvarouskua, kangaspalsamirouskua ja haaparouskua, että sain kotona sieniä suolaan. Taisipa mukaan lopulta päätyä muutama pieni kangas- ja nurmirouskukin, jotka kyllä sopivat pieninä määrinä hyvin suolasienten joukkoon. Suolasin rouskuni 4H-laisten ohjeella:


*

Suolasienet


Puhdista tuoreet sienet huolellisesti, paloittele sopivan kokoiseksi. Käsittele sienet ohjeiden mukaan, valuta ja jäähdytä hyvin. Punnitse sienet ja mittaa tarvitsemasi suolan määrä. Suolaa tarvitaan 150-180 g / sienikilo. 

Lado puhtaaseen tölkkiin tai sankoon kerroksittain sieniä ja suolaa. Painele tiiviiksi ettei 
ilmaa jää väliin. Sitten taas sieniä ja suolaa. Päällimmäiseksi suolakerros. 

Sienet tarvitsevat päälle painon. Voit pestä esimerkiksi kiven, jonka laitat pussiin.  Tärkeintä on, että sienet peittyvät suolanesteen joka alkaa syntyä sienistä ja suolasta puristuvasta liemestä. 

Säilytä sienet melko kylmässä (+2-+5 asteessa) jääkaapissa tai kylmäkellarissa. 

*

Keitin rouskujani 10 minuuttia. Totesin, että rouskuja oli 700 g ja mittasin lasipurkkiin laitettavaksi 100 g suolaa. Saas nähdä miten sieneni suolaantuvat ja ennen kaikkea miten ne säilyvät. Yritin painella sienet tosi tiiviisti ja ulkoa löysin vielä sopivan kokoisen kiven painoksi lasikippoon kannen alle. 







Suolasienistä päästään herkuttelemaan vasta myöhemmin tänä vuonna. Meillä sienisalaatti kuuluu perinteisesti itsenäisyyspäivän ja tietenkin joulun herkkupöytään. Sienten puolesta siis joulu voi jo vaikka tulla.

Vielä pitäisi käydä jokunen kerta metsässä suppilovahveroiden toivossa. Lupaus suppilovahveroistakin on, sillä rouskuja etsiessäni löysin vahingossa muutaman pienen pienen suppilovahveron. Kirjaimellisesti kaaduin suppilovahveroiden päälle kompastuessani risuun. Sienestäjällä on sienestäjän tuuri!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti