tiistai 10. kesäkuuta 2014

Raparperitaivaan alku?

Virkistävän viikonlopun vaikutukset näkyvät pitkälle uuteen viikkoon. Iloinen illanvietto työkavereiden kanssa, lapset kavereineen, aikuisten kahden keskeinen veneretki ja lenkki sekä etupihan uudistus tekevät onnelliseksi. Melkein kuin olisi lomalla ollut!

Etupihan uusista istutuksista onnellisimmaksi, voisi jopa sanoa lapsellisen onnelliseksi, tekee raparperi. Pienestä pihasta ei ole hyötypuutarhaksi, mutta raparperista on iloa sekä laiskalle puutarhurille että nuukalle kokille. Raparperi on pihassa ihan näyttävän näköinen, eivätkä sen alta rikkaruohot kasva. Alku kesän perinteisin jälkiruoka tai välipala on ehdottomasti raparperikiisseli. Tulevaisuudessa sitä saa oman pihan raparpereista. Kiitos naapurit! Juurakko oli kaivettu maasta ylös varsineen päivineen, joten alun lisäksi saimme ainekset pariin välipalaan ja jälkkäriin.

Kuva lainattu Kotimaiset kasvikset ry sivulta



*

Karamellisoidut raparperit kermavaahdolla


raparperin varsia
voita
fariinisokeria

Digestivekeksiä

kuohukermaa
vaniljasokeria

Vaahdota kerma. Murustele keksit jälkiruokakulhon pohjalle. Kuori ja paloittele raparperit. Sulata voi pannulla. Lisää raparperit ja fariinisokeri. Anna raparperien kypsyä miedolla lämmöllä joitakin minuutteja. Nostele raparperit keksinmurujen päälle ja koristele kermavaahdolla.

*


Monet raparperijälkiruuat ovat helppoja ja nopeita. Oikeastaan ei tarvita kuin voita, sokeria ja raparperia sekä jotain maitotuotetta. Valmistustapaa ja mittasuhteita muuttelemalla saa aikaan, vaikka mitä. Lisää pystyy tietysti varioimaan ja kehittelemään, jos raaka-aineita on käytössä enemmänkin. Tämä tilaisuus tuli niin yllättäen, että oli tartuttava siihen mitä oli. 











Jälkiruuan valmisteluissa molemmat tytöt toimivat apukokkeina. 8-vuotias pilkkoi huolella ja säntillisesti raparperit. 5-vuotias vaahdotti kerman ja murusteli keksit, suurpiirteisesti ja sinnepäin, kuten hänellä on tapana. Harmi, ettei keksin murustelusta tullut kuvaa. Suurin osa muruista löytyi nimittäin pöydiltä ja lattioilta. Minulle jäi tehtäväksi karamellisointi.

Nopeasti katosi tämä jälkiruoka lautasilta. Jatkojalostuksessa voisi miettiä kermavaahdon osuutta. Raparperin kanssahan kannattaa maitotuotetta tarjota, sen sisältämän oksaalihapon vuoksi. Kermavaahdon tilalle voisin kuvitella käyttäväni mascarponevaahtoa tai sitten kerman ja mascarponen tai jonkin muun tuorejuuston yhdistelmää.

Raparperin mieto, mutta hapan maku on aika kiehtova. Reseptejä selaillessa mieleeni tuli, että voisi valmistaa jotakin chutney-tyyppistä grilliruuan kaveriksi. Raparperipannacottakin voisi olla kehittelemisen arvoinen. Saas nähdä, joko tänä kesänä tulee sen verran satoa, että edes toista ideoista voisi hyödyntää. Raparperi, kuten monet muutkin puutarhan hyötykasvit, on tullut Suomeen 1800-luvulla alun perin herrojen herkuksi. Ei taida olla raparperilla enää nykyisin sellaista statusarvoa kuin menneinä aikoina.

Etupihan uudistuksen lähtökohtana oli muuten se, että alppiruusua saisi lisää elintilaa, mutta silti piha säilyisi helppohoitoisena ja näyttävänä. Jo viime kesänä revin etupihalta pois havuja ja pensaita, että alppiruusu tulisi paremmin esille. Alppiruusu onkin tänä kesänä kukkinut komeammin kuin koskaan aikaisemmin.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti